Sanakirja täydentyy

Sanakirjaan jälleen uusia sanoja

8.1.2020

Loppuvuodesta mediassa kerrottiin jälleen uusista sanoista, jotka voivat päätyä ”viralliseen” Kielitoimiston sanakirjaan tulevana keväänä. Mitä nämä uudet sanat ovat ja millaisen prosessi on kyseessä?

Kotimaisten kielten keskuksen uudissanatietokantaan kerätään jatkuvasti sanoja, joista osa elää pitkään, osa lyhyemmin. Valtaosa sanoista on näitä päiväperhoja. Kukaan ei kuitenkaan osaa ennustaa yksittäisen sanan elinkaarta. Osa sanoista on tiukkaa asiatyyliä, osa epämuodollisempaa ainesta.

Kerran vuodessa keskus julkaisee uudissanatietokannan sanoista valikoidun uudissanalistan, joka vuonna 2019 oli järjestyksessään kymmenes. Listalla on reilu sadasosa uudissanatietokantaan kerätystä koko vuoden sanasaaliista. Sanoista vain osa päätyy sanakirjaan sana-artikkeliksi. Kymmenen vuoden aikana listojen eli sanapoimintojen noin tuhannesta sanasta sanakirjaan on päätynyt viidesosa.

Onpa sekin nähty, että poimintoihin on nostettu sanakirjassa jo oleva sana. Tällaisia sanoja pidetään erittäin ajankohtaisina ja tärkeinä. Sellainen on esimerkiksi mikromuovi. Jokin sana voi siis olla sekä poiminnoissa että sanakirjassa. Keväällä 2020 sanakirjaan lisätään vuoden 2019 poimintojen eli uudissanalistan sanat grooming ja maalittaa. Sanakirjaan voidaan lisäksi lisätä uusia merkityksiä vanhalle ja käytetylle ilmaukselle (esimerkiksi kuplalle).

Englanti jyrää

Vuoden 2019 sanapoiminnoissa on paljon suomeen mukautettuja ja suoria lainoja (curly girl -menetelmä, influensseri, kombucha, multipotentiaalinen, jo mainittu grooming), joskin niiden omakielinen käännös on usein mainittu. Multipotentiaalinen on siis monikykyinen.

Englannin kielen ylivallasta on oltu huolissaan jo kauan, eikä sen asema sanakirjassakaan näytä heikkenevän. Sille ei voi mitään eikä välttämättä pidäkään voida, kertoohan sanakirja siitä kielestä, mitä todellisuudessa käytetään. Sanakirjan tehtävä ei ole arvottaa tai ottaa kantaa.

Napostelukuntoilu ja valelääkäri mielenkiintoisia

Sanapoiminnoista mieleeni jäi erityisesti napostelukuntoilu, naposteluliikunta (engl. fitness snacking, exercise snacking). Kyseessä on kuntoilumuoto, jossa lyhyitä mutta tehokkaita liikuntatuokioita ripotellaan pitkin päivää. Sana lienee sukua liikuntasuosituksissa aiemmin lanseeratulle liikuskelulle.

Vaikka olen harrastanut kuntourheilua jo kolmekymmentä vuotta ja vaikka luulen tietäväni liikunnasta jotain, sana napostelukuntoilu on minulle vieras. Vieras se voi olla monelle muullekin: kun sitä hakee Googlesta, osumia on vain seitsemän.

En siis usko napostelukuntoilun päätyvän Kielitoimiston sanakirjaan ainakaan vielä ensi keväänä. Sanakirjaan ei ole kelpuutettu myöskään esimerkiksi vuoden 2011 sanapoiminnoissa ollutta valelääkäriä, jolla sentään löytyy Googlesta yli 42 000 osumaa!

Valelääkäri-sana lieneekin useimmille suomalaisille tuttu syksyn 2011 valelääkäripaljastuksista. Mielestäni sana on suorastaan loistava: lyhyt, ytimekäs ja informatiivinen. En tunne sanan syntyhistoriaa, mutta arvelen sen syntyneen tarpeeseen ilman kummempaa suunnittelua. On työlästä puhua ”luvattomasta terveydenhuollon ammattitoimen harjoittamisesta” – ilmaus valelääkäri tai valehoitaja kertoo kaiken.

Sanakirjan sanat eivät sitten ole ”virallisia” tai ”epävirallisia” millään mittarilla.

UUDISSANA

Uudissana on Kielitoimiston sanakirjan mukaan hiljattain kieleen tullut sana tai tietoisesti luotu uusi sana. Uudissanoja kutsutaan neologismeiksi. Mikään tilapäismuodoste ei välttämättä ole uudissana, jollaiseksi kutsutaan jollain tasolla vakiintunutta ilmausta.

Uudissanoja syntyy tai synnytetään etenkin arkielämän, politiikan (varsinkin EU-politiikan), kulttuurin, teknologian, ruoan ja urheilun alueille. On siis vaikea sanoa, mille alueelle uudissanoja ei voisi syntyä. Kun maailma muuttuu ja asiat kehittyvät, sanasto muuttuu toisinaan samaa tahtia.

Arkikielestä yleiskieltä

Uudissanoissa on paljolti kyse siitä, että ennen arkikielisenä ja leikillisenä pidetystä ilmauksesta on tullut salonkikelpoinen yleiskielen sana. Tällaisia ovat vaikkapa työnarkomaani ja uusavuton. Sanakirja ei siis enää kutsu niitä leikillisiksi muodoiksi.

Tällaista kehitystä on pidetty myönteisenä. Jos sanakirjoissa ei otettaisi todellista kielenkäyttöä huomioon, puhekieli ja kirjakieli etääntyisivät liikaa. Kokonaan toinen kysymys on, olisiko se edes huono asia.

Uudissanoihin liittyy toisaalta kiertoilmausten yleistyminen. Monet uudissanat ovat siis kaunistelevia ilmauksia, joilla on haluttu osoittaa uudenlaista suhtautumistapaa ja hyväksyttävyyttä. Näin pornosta on tullut aikuisviihdettä ja vaivaistalosta vanhainkoti. Vanhainkodeista taas on tullut hoivakoteja ja palvelukoteja – uudissanoja nekin.

Uusia merkityksiä

Uudissanoja siis luodaan ja niitä syntyy, mutta toisaalta niitä myös poistuu kielestä. Yksi syy tähän on se, että sanan tarkoittamaa asiaa ei enää ole. Jokin sana ei välttämättä poistu, vaan se saa uuden merkityksen tai uusia merkityksiä.

Tällainen on vaikkapa mäyräkoira: Kielitoimiston sanakirjan mukaan mäyräkoira on paitsi eräs lyhytjalkainen ja pitkäruumiinen ajokoira(rotu) myös pitkä, kahdentoista olutpullon kartonkipakkaus. Jälkimmäisen merkityksen yhteydessä on maininta siitä, että kyseessä on leikillinen ilmaus. Mäyräkoira ei siis tässä merkityksessä ole vielä moitteetonta yleiskieltä.