Rektiosääntöä haastetaan

2.7.2020

Teksti-tv:ssä kerrottiin vastikään, että Trumpia ei tiedotettu Venäjästä. Kielitoimiston sanakirjan mukaan verbin tiedottaa merkitys on ’antaa tieto(a) jostakin, saattaa tiedoksi, ilmoittaa, selvittää, informoida, raportoida’. Teksti-tv:n uutisen kirjoittaja lieneekin sekoittanut tiedottaa– ja informoida-verbit. Sanat ovat toki lähimerkityksisiä, mutta kieliopillisesti ne käyttäytyvät eri tavoin.

Myös Kielitoimiston ohjepankki on tietoinen tällaisesta tiedottamisesta. Ohjepankin mukaan se kuitenkin poikkeaa peruskäytöstä, johon monet kielenkäyttäjät ovat tottuneet, eikä ole kaikkien mielestä neutraali. Käyttäjien kannattaakin olla tietoisia siitä, että se saattaa herättää myös kielteistä huomiota. Ohjepankki pitää sitä eräänlaisena yleiskielen rajatapauksena.

Tässä on kyse rektiosta eli siitä, että sana määrää seurassaan esiintyvän ilmauksen tiettyyn sijamuotoon. Näin asia määritellään Kielitoimiston ohjepankissa, ja tottahan se on. Rektiosääntö on useimmille suomalaisille tuttu, mutta aina jokin sana voidaan sekoittaa suurin piirtein samaa asiaa tarkoittavaan eli siihen lähimerkityksiseen sanaan.

Eräitä ilmauksia voi seurata sana useassa eri sijassa (näyttää hyvällenäyttää hyvältä), mutta merkitys ei siitä muutu – kumpikin ovat siis ”sallittuja”. Lisäksi kirjoitetussa yleiskielessä voidaan suosia yhtä sijaa, mutta puhekielessä sallitaan suurempi vaihtelu.

Kohde ja syy eri asioita

Tarkastellaanpa vielä ilmausta tyytyväinen. Moni on edelleenkin käsityksessä, että ollaan tyytyväisiä johonkin, eikö vaan? Yhä useammin kuulee kuitenkin monen sanovan olevansa tyytyväinen jostain. Sille ei pidä enää kurtistella kulmia, onhan se tätä nykyä käypää suomea.

Tyytyväinen-sanan kanta on verbi tyytyä, jota seuraa illatiivi (johonkin), mutta enää näin kategorisesti ei siis ajatella. Ilmauksille tyytyväinen johonkin ja tyytyväinen jostain on nimittäin löydetty ero: toinen ilmaisee kohdetta, toinen syytä.

Olla tyytyväinen jostain olisi siis kelvollinen muoto, onhan kielessämme ilmaukset itkeä ilostatuomita rattijuopumuksestatuntea iloa tanssista ym. Myös adjektiivi tyytyväinen on saanut mallia lähimerkityksisten sanojen käytöstä: joku on iloinen tai mielissään asiasta. Hän on siis tyytyväinen asiasta!

Käyttöalat laajenevat

Vaikuttaa siltä, että rektiokysymykseenkin suhtaudutaan nykyään sallivammin. Ohjepankki näkee asian niin, että kun ilmauksen käyttöala laajenee ja sanaa käytetään uudenlaisilla tavoilla, vaikuttavat uudet rakenteet usein aluksi hämmentäviltä tai häiritseviltä, vaikkei tulkintaongelmia syntyisikään.

Monen ilmauksen käyttöala on laajentunut, ja yleiskieleen on hyväksytty huomattava määrä uusia rakenteita. Siltä se minusta näyttää. Kaikki ei kuitenkaan käy: esimerkiksi muodot tiedostoja pystyy ladata nopeasti tai pyrkii järjestellä ovat ainakin toistaiseksi selvästi yleiskielen suositusten vastaisia.

Kokonaan toinen kysymys on, miksi ilmausten käyttöalat laajenevat jatkuvasti – onko esimerkiksi rektio syntyperäiselle suomenpuhujalle jotenkin hankala? Kenties kielenkäyttäjät pyrkivät lyhentämään sanoja joskus liikaakin.

Tällainen trendi varmasti jatkuu, ja päivittäin saa yllättyä kielenkäyttäjien kekseliäisyydestä. Näinpä keväällä lehtiotsikon, jonka mukaan bussiyhtiöllä oli tarve lähiliikenteen kuskeista. Tähänkin pätee aiemmin sanottu: lähimerkityksiset sanat sekoittavat kirjoittajan ajatuksia. Ennen ymmärtääkseni saattoi olla pulaa kuskeista tai tarvetta kuskeille, mutta ei sentään tarvetta kuskeista.

Tuskin tällaisesta huolestua tarvitsee, vaan rektion monipuolistuminen on nähtävä rikkautena. Ja onneksi sosiaalisessa mediassa on ainakin aiemmin toiminut ryhmä Rektio-ongelmista voi puhua!