Adessiivista on moneksi

21.11.2019

sanat: adessiivi / kääntäminen / paikallissija / ulkopaikallissija / ulkosija

Eri paikallissijoilla on lukuisia tehtäviä, ja joillakin niitä näyttää olevan enemmän kuin toisilla. Paikallissijoja erotetaan nykyään kuusi: sisäpaikallissijat inessiivi, elatiivi ja illatiivi sekä ulkopaikallissijat adessiivi, ablatiivi ja allatiivi.

Erityisen paljon käytetään adessiivia, jonka pääte on -lla/-llä. Se ilmaisee ensinnäkin paikkaa tai sijaintia (istun tuolilla), jonkin lähellä tai luona olemista ja myös teon välinettä (kirjoitan koneella, matkustan junalla).

Lisäksi adessiivilla ilmaistaan muun muassa omistusta ja niin sanottua erottamatonta omistusta (Mikolla on auto, tytöllä on siniset silmät), tekemistä (olla ostoksilla) ja syytä, tarkoitusta tai asentoa ja olotilaa (uhalla, kiusalla, vatsallaan, hämillään). Yleinen se on myös ajan ilmauksissa (aamulla, 40-luvulla) sekä ilmaistaessa määrän lisääntymistä (hinta nousi 10 eurolla).

Vaihtoehdot mahdollisia

Edellä mainitut esimerkit ovat niin sanottua moitteetonta adessiivin käyttöä. Tätä nykyä sitä käytetään laajasti myös yhteyksissä, joissa aiemmin suosittiin etenkin sisäpaikallissijoja:

  • kävin silmälääkärillä
  • soitan pianolla
  • olin jumpalla
  • opiskelen laitoksella.

Nämäkin ovat nykykatsannossa yleiskielen mukaisia ja siis käypää suomea. Niille on kuitenkin vaihtoehtoja, joita usein kehotetaan käyttämään. Muistan itse opiskelleeni 1990-luvulla laitoksessa ja käyneeni jumpassa!

Myös tekemisen tapaa ilmaiseva tavan adessiivi (puhua käheällä äänellä, hyvällä maulla remontoitu koti) on moitteetonta kieltä. Kielitoimiston ohjepankin mukaan vaihtoehdot kuitenkin sopivat joihinkin yhteyksiin paremmin (tulla varmasti, ei varmuudella). Toisinaan vaihtoehtoisilla ilmauksilla voi olla eri merkitykset (tervehtiä ilolla, iloisesti, iloisena). Joskus ilmaus voi olla moniselitteinen ja jopa koominen (vuokralle tarjotaan yksiö omalla saunalla.)

Sen sijaan etenkin myymälä- ja ravintola-adessiivia tulisi edelleen karttaa. Ei siis ole hyvä puhua vihkosta ruuduilla, letuista hillolla tai lohesta sitruunalla. Aivan hyvin voidaan edelleen sanoa ruudullinen vihko sekä letut ja hillo.

Niin sanottu kattavuuden adessiivi vasta outo onkin. ”Jotain lääkettä käytetään potilailla” lienee sama kuin ”jotain lääkettä käytetään potilaiden hoitoon”.

Vieraiden kielten vaikutus

Miksi adessiivi sitten on yleistynyt? Aivan varmasti vieraat kielet vaikuttavat. Vieraista kielistä käännetään ilmauksia suomeen mekaanisesti, suorastaan orjallisesti. Ilmeisesti ajatellaan, että koska englannissa käytetään jossain tilanteessa ulkopaikallissijaa, täytyy niin tehdä suomessakin.

Ulkopaikallissijoja käytetään siis enemmän kuin ennen: ei esimerkiksi tallenneta levyyn vaan levylle. Puhe paikallissijoista voi hämätä, sillä useinkaan ei kyse edes ole paikan ilmaisemisesta. Niiden nykyinen käyttö on eräänlaista uusiokäyttöä, joskin paikallisuutta ilmaiseva merkitys on vielä usein jäljellä. Joka tapauksessa Jukka Korpelan mukaan olisi parempi puhua ulkosijoista.

Adessiivin käyttö tuntuu jostain syystä vain lisääntyvän. Mitä väliä sillä edes on, miten adessiivia käyttää? Kyllähän jokainen ymmärtää, mitä kirjoittaja tai puhuja yrittää sanoa. Toki, mutta kuten Jukka Korpela kysyy, miksi altistaa tekstiään irvailulle? Adessiivin käytössä on kyse ennen kaikkea tyyliseikoista.

Korpela huomauttaa, ettei kielen ilmiöistä kannata liiaksi etsiä loogisuutta. Sitä niissä ei nimittäin useinkaan ole.