Kielimietteitä

Kielimietteissä käsittelen erilaisia suomen kieleen liittyviä ilmiöitä. Suurin osa niistä on tietysti sellaisia, jotka askarruttavat itseäni erityisesti. Teksteistä saa ja kannattaa olla eri mieltä. Pääasia on, että suomen kielestä keskustellaan ja kirjoitetaan!

Kielenhuolto edistää lukemista 25.2.2024

Lukeminen ja etenkin kaunokirjallisuuden lukeminen kannattaa, väitetään useasti. Jokaisen tulisi suorastaan ahmia kaikenlaisia romaaneja, kotimaisia ja ulkomaisia. Oikeinkirjoituksen näkökulmasta se kuitenkin herättää kysymyksiä. [– –]

Symmetriaa kehiin 10.12.2023

Kokonaisuuden eri osien tasasuhtaisuus ja yhdenmukaisuus ja niiden kaunis suhde kuuluvat myös tekstien maailmaan. Mitä tekstin symmetrialla sitten tarkoitetaan? Yleisesti sillä ajatellaan tekstin sopusuhtaisuutta luku-, kappale-, lause- ja sanatasolla. Tässä kirjoituksessa esitellään joitakin esimerkkejä kielellisestä ja tekstin asetteluun liittyvästä epäsymmetriasta ja sen purkamisesta. [– –]

Maneerit eivät ole trendikkäitä 1.10.2023

Maneereita eli piintyneitä, kangistuneita ja kaavamaisia esitystapoja on kaikkialla, eikä kieli ole poikkeus. Kirjoittajat voivat pitää omaa tyyliään trendikkäänä – käyttäväthän sitä usein muutkin tekstin tuottajat, ainakin samalla alalla. [– –]

Mihin kielen korjaaminen kompastuu? 11.6.2023

Jokainen saa sanoa suomen kielestä mielipiteensä, ja myös monet ei-kieli-ihmiset niin tekevätkin. He osuvat näkemyksissään usein varsin oikeaan, sitä ei voi kiistää.  [– –]

Tekstin korjaamisen periaatteet 24.4.2023

Tekstejä oikoluettaessa ja tarkistettaessa on noudatettava monia periaatteita ja ohjenuoria. Usein käytännön korjaustyötä tekevät oppivat ne ajan mittaan ja ovat niistä enemmän tai vähemmän samaa mieltä.  [– –]

Korostuskeinojen käyttö on taitolaji 19.2.2023

Teksteissä on yleensä tärkeitä ja vähemmän tärkeitä kohtia. Jokainen kirjoittaja korostaa mielellään tekstinsä keskeisiä paikkoja. Kun korostuskeinoja osaa käyttää oikein, tekstistä tulee paitsi informatiivinen myös osuva ja tyylikäs. Toisinaan eri korostuskeinojen käyttö voi kuitenkin olla liiallista ja epäloogista. [– –]

Tekstin virheettömyydestä hyötyy moni 20.11.2022

Suurin osa kirjoittajista arvostaa tekstin virheettömyyttä ja pyrkii siihen itsekin. Osalle taas riittää se, että teksti on ”sinne päin” – asia on heille tärkein. Tekstin korjailulla ja monenlaisella sujuvoittamisella on kuitenkin suuri merkitys monesta näkökulmasta. [– –]

Asiatekstien yleiset kielipulmat 10.9.2022

Erilaisissa ja erikokoisissa tieto- eli asiateksteissä toistuvat tavallisesti samat korjausta vaativat seikat. Kiinnitän tässä kirjoituksessani huomiota yleisimpiin käytännön työssä havaitsemiini ongelmiin. [– –]

Kielenhuoltoprosessi 25.11.2021

Kun kirjoittaja on saanut tekstinsä valmiiksi, hän saattaa huomata sen tarvitsevan kielenhuoltoa eli ainakin oikolukua, ellei peräti perusteellista kielentarkistusta. Onpa hän voinut huomata tämän jo kirjoitusprosessin aikana. [– –]

Hyvän kielenkäytön vaatimuksen merkitys 29.3.2021

Kukaan tuskin kehtaa sanoa vastustavansa helposti hahmottuvaa, tajuttavaa ja havainnollista kieltä. Pyrkimyksistä huolimatta siihen ei kuitenkaan aina päästä. Erityisen ongelmallista kielen sumeus on viranomaisviestinnässä, jota kaikkien, myös niin sanottujen erityisryhmien, tulisi ymmärtää. [– –]

Lähimerkitykset haastavat rektiosäännön 2.7.2020

Teksti-tv:ssä kerrottiin vastikään, että Trumpia ei tiedotettu Venäjästä. Kielitoimiston sanakirjan mukaan verbin tiedottaa merkitys on ’antaa tieto(a) jostakin, saattaa tiedoksi, ilmoittaa, selvittää, informoida, raportoida’. [– –]

Kielitoimiston sanakirjaan jälleen uusia sanoja 8.1.2020

Loppuvuodesta mediassa kerrottiin jälleen uusista sanoista, jotka voivat päätyä ”viralliseen” Kielitoimiston sanakirjaan tulevana keväänä. Mitä nämä uudet sanat ovat ja millaisen prosessi on kyseessä? [– –]

Adessiivista on moneksi 21.11.2019

Eri paikallissijoilla on lukuisia tehtäviä, ja joillakin niitä näyttää olevan enemmän kuin toisilla. Paikallissijoja erotetaan nykyään kuusi: sisäpaikallissijat inessiivi, elatiivi ja illatiivi sekä ulkopaikallissijat adessiivi, ablatiivi ja allatiivi. [– –]

Parantelun tarve 23.8.2019

Monet kyseenalaistavat kaikenlaisen pilkunviilauksen ja pitävät sitä ajan- ja rahanhaaskauksena. He miettivät, miksi tekstiä pitäisi erikseen tarkistaa, osaahan jokainen suomeksi kirjoittaa. [– –]

Ei syytetä enää Mika Häkkistä 29.6.2019

Kansalaisilta tiedustellaan aika ajoin, mikä on heidän mielestään suomen kielen ärsyttävin piirre. Kieli-inhokkien kolmen kärjessä on lähes aina sinä- eli sä-passiivi (Mika Häkkis -passiivi) eli yksikön 2. persoonan käyttö viittaamaan paitsi lukijaan ja kuulijaan myös yleisesti keneen tahansa. [– –]

Kielinormien laventaminen risoo 16.5.2019

Suomen kielen oikeinkirjoitus- ja kielioppisääntöjä pidetään vaikeina, osin jopa turhina. Niiden tarkistaminen ja selventäminen eli käytännössä laventaminen ei kuitenkaan kaikille kielenkäyttäjille sovi. Miksi sääntöjä ylipäätään peukaloidaan? [– –]