Adessiivilla on monta tehtävää

Adessiivista on moneksi

21.11.2019

Eri paikallissijoilla on lukuisia tehtäviä, ja joillakin niitä näyttää olevan enemmän kuin toisilla. Paikallissijoja erotetaan nykyään kuusi: sisäpaikallissijat inessiivi, elatiivi ja illatiivi sekä ulkopaikallissijat adessiivi, ablatiivi ja allatiivi.

Erityisen paljon käytetään adessiivia, jonka pääte on -lla/-llä. Se ilmaisee ensinnäkin paikkaa tai sijaintia (istun tuolilla), jonkin lähellä tai luona olemista ja myös teon välinettä (kirjoitan koneella, matkustan junalla).

Lisäksi adessiivilla ilmaistaan muun muassa omistusta ja niin sanottua erottamatonta omistusta (Mikolla on auto, tytöllä on siniset silmät), tekemistä (olla ostoksilla) ja syytä, tarkoitusta tai asentoa ja olotilaa (uhalla, kiusalla, vatsallaan, hämillään). Yleinen se on myös ajan ilmauksissa (aamulla, 40-luvulla) sekä ilmaistaessa määrän lisääntymistä (hinta nousi 10 eurolla).

Vaihtoehdot mahdollisia

Edellä mainitut esimerkit ovat niin sanottua moitteetonta adessiivin käyttöä. Tätä nykyä sitä käytetään laajasti myös yhteyksissä, joissa aiemmin suosittiin etenkin sisäpaikallissijoja:

  • kävin silmälääkärillä
  • soitan pianolla
  • olin jumpalla
  • opiskelen laitoksella.

Nämäkin ovat nykykatsannossa yleiskielen mukaisia ja siis käypää suomea. Niille on kuitenkin vaihtoehtoja, joita usein kehotetaan käyttämään. Muistan itse opiskelleeni 1990-luvulla laitoksessa ja käyneeni jumpassa!

Myös tekemisen tapaa ilmaiseva tavan adessiivi (puhua käheällä äänellä, hyvällä maulla remontoitu koti) on moitteetonta kieltä. Kielitoimiston ohjepankin mukaan vaihtoehdot kuitenkin sopivat joihinkin yhteyksiin paremmin (tulla varmasti, ei varmuudella). Toisinaan vaihtoehtoisilla ilmauksilla voi olla eri merkitykset (tervehtiä ilolla, iloisesti, iloisena). Joskus ilmaus voi olla moniselitteinen ja jopa koominen (vuokralle tarjotaan yksiö omalla saunalla.)

Sen sijaan etenkin myymälä- ja ravintola-adessiivia tulisi edelleen karttaa. Ei siis ole hyvä puhua vihkosta ruuduilla, letuista hillolla tai lohesta sitruunalla. Aivan hyvin voidaan edelleen sanoa ruudullinen vihko sekä letut ja hillo.

Niin sanottu kattavuuden adessiivi vasta outo onkin. ”Jotain lääkettä käytetään potilailla” lienee sama kuin ”jotain lääkettä käytetään potilaiden hoitoon”.

Vieraiden kielten vaikutus

Miksi adessiivi sitten on yleistynyt? Aivan varmasti vieraat kielet vaikuttavat. Vieraista kielistä käännetään ilmauksia suomeen mekaanisesti, suorastaan orjallisesti. Ilmeisesti ajatellaan, että koska englannissa käytetään jossain tilanteessa ulkopaikallissijaa, täytyy niin tehdä suomessakin.

Ulkopaikallissijoja käytetään siis enemmän kuin ennen: ei esimerkiksi tallenneta levyyn vaan levylle. Puhe paikallissijoista voi hämätä, sillä useinkaan ei kyse edes ole paikan ilmaisemisesta. Niiden nykyinen käyttö on eräänlaista uusiokäyttöä, joskin paikallisuutta ilmaiseva merkitys on vielä usein jäljellä. Joka tapauksessa Jukka Korpelan mukaan olisi parempi puhua ulkosijoista.

Adessiivin käyttö tuntuu jostain syystä vain lisääntyvän. Mitä väliä sillä edes on, miten adessiivia käyttää? Kyllähän jokainen ymmärtää, mitä kirjoittaja tai puhuja yrittää sanoa. Toki, mutta kuten Jukka Korpela kysyy, miksi altistaa tekstiään irvailulle? Adessiivin käytössä on kyse ennen kaikkea tyyliseikoista.

Korpela huomauttaa, ettei kielen ilmiöistä kannata liiaksi etsiä loogisuutta. Sitä niissä ei nimittäin useinkaan ole.

ULKOSIJA

Ulkosija tarkoittaa käytännössä ulkopaikallissijaa. Suomen kielessä niitä on kolme eli allatiivi (talolle), adessiivi (talolla) ja ablatiivi (talolta). Ulko- ja sisäpaikallissijoilla on aiemmin ollut selvästi eri tehtävät, mutta ulkopaikallissijojen käyttö on lisääntynyt räjähdysmäisesti viime vuosina.

Merkityseroa ei usein ole

Voi olla, että sisäpaikallissijoihin liittyy kielenkäyttäjien mielestä jotain häiritsevää. Ne tekevät asioista konkreettisia, mitä moni voi vierastaa. Kenties sijoilla on kuitenkin oikeasti merkityseroja: lapsi menee aamulla oppimaan kouluun mutta iltapäivällä tai illalla koululle (sählyä pelaamaan).

Useimmiten tuollaisia merkityseroja ei ole, vaan kielenkäyttäjät haluavat käyttää ulkopaikallissijaa joka tapauksessa. Ennen käytiin jumpassa, nykyään jumpalla. Mikä näiden merkitysero on? Ei mikään.

Merkityseroa ei ole myöskään siinä, opiskellaanko yliopistossa vai yliopistolla. Jos joku pyörii yliopistolla, hän ei välttämättä opiskele tai työskentele siellä. Ei siis ole mitään syytä kertoa opiskelevansa yliopistolla tai pyrkivänsä yliopistolle opiskelemaan.

Englanti vaikuttaa

Ulkopaikallissijojen yleistymiseen on kiinnitetty huomiota jo pitkään ainakin kieli-ihmisten piirissä. Syyksi on arveltu vieraiden kielten vaikutusta, ja usein vieraat kielet ovat yhtä kuin englanti. Englannin kielen at-prepositio voi olla tässä taustalla. Kielenkäyttäjät tuntuvat ajattelevan, että jos englannissa käytetään jossain yhteydessä ulkopaikallissijaa, sitä olisi syytä käyttää suomessakin.

Aina ulkopaikallissija ei suomessa ole mahdollinen. Olisihan se hassua, jos tietokoneen käyttäjä kertoisi viettäneensä iltapäivän verkolla eikä verkossa! Kuulija saattaisi tuossa tilanteessa alkaa ajatella vaikka kalastusta.

Joskus harvoin on muuten niin, että englannissa käytetään sisäpaikallissijaa (in the street), suomessa taas ulkopaikallissijaa (kadulla). Englannin malli ei taitaisi toimia tässäkään.